Lyhyet jutut

Kannanottoja kiinnostaviin teemoihin

Lyhyet jutut ovat pieniä tarinoita arjen asioista

Lyhyet jutut on Tapikka-sivuston pääosasto. Jutut ovat kertomuksia asioista, jotka ovat ajankohtaisia, muuten kiinnostavia teemoja tai pinnalla olevia keskustelun aiheita mediassa. Jutuissa pyritään ottamaan kantaa asioihin vähintään kahdesta tulokulmasta. 

Tarinoiden sävy pyrkii olemaan asiallinen. Vastakkainasettelua vältetään. Huumoria käytetään sopivasti keventämään kerrottua. Tarinoilla ei ole yhteyttä toistensa kanssa, vaan ne ovat tajunnan virtaa julkaisujärjestyksessä. Lyhyistä jutuista voi antaa palautetta Palaute-sivulla. 


Erimieltä vai toistamieltä?

Semantiikka on jännä juttu, kukin tulkitsee sanoja ja lauseita tai puhuttua kieltä omalla tavallaan. Merkitysoppi tutkii sanojen ja ajatusten merkitystä. Esimerkki: jos joku sanoo olevansa asiasta eri mieltä, se koetaan helposti vastakkaiseksi mielipiteeksi. Jos joku sanoo olevansa toista mieltä, se voidaan tulkita vaihtoehdoksi. Kumpi ärsyttää enemmän. Kumpi rakentaa keskustelua. 

Oma maailmankuva ohjaa ajattelua ja mielipiteen rakentumista. Maailmankuva vaikuttaa siihen, mitä ihminen lukee tai katsoo ja miten hän muodostaa oman mielipiteensä. Ollaan vakuuttuneita siitä, että vain minun ajattelutapani on oikea. Puhutaan kuplaantumisesta. 

Eniten harmittaa asioiden tietoinen vääristely, väärien tietojen tahallinen esilletuonti ja levittäminen sekä kerrotun asian irrottaminen kokonaisuudesta. Ikävä kyllä tätä kuulee myös eduskunnan kyselytunnilla, jossa oikean tiedon puhuminen pitäisi olla itsestään selvää. Onpa siinä esimerkki!

JK. Kaikki me olemme kuplissa. Emme vain huomaa sitä. Sinäkin uskot, että olet omine mielipiteinesi enemmän oikeassa kuin muut.  Kuunteletko todella vai etsitkö samalla omaa vasta-argumenttiä. 




Seurojen tuotemyyntikampanjat ovat rahastusta

Nuorten ja lasten liikunta- ja urheiluseurat rahoittavat osin toimintaansa vanhemmille ja läheisille kohdennetulla tuotteiden myyntikampanjoilla. Myydään karkki- ja keksirasioita, vessapaperikolleja ja muuta turhanpäiväistä puolipakolla vanhemmille, isovanhemmille sekä kummeille ja naapureille. Tavaroita joita ei normaalisti kaupasta ostettaisi. Usein, melkein aina tuotteita myydään reilusti ylihintaan ja vertailu perusmarketin normaalihintoihin on vaikeaa. 

Tuotteiden myyjät hyötyvät ehkä eniten kampanjoista. Seuroille annettava taloudellinen tuki tulee ylihinnoittelusta. Tuotteet myydään muuten normaalikatteilla. Esimerkiksi kympin tuotteesta seura saa kolme euroa. Myyjä saa seitsämän euroa, joka voisi olla kaupan normaalihinta. Jos seuran aktiivinen jäsen saa myytyä viisikymmentä tuotetta läheisilleen, seura tienaa 150 euroa. Jäsen hoitaa lisäksi "asiakashankinnan" ja "logistiikan" eli tavaroiden toimitukset asiakkaille. Moni nuori ei yllä näin hyvään tulokseen.

Moni vanhempi ja läheinen saattaisi mieluummin antaa tuoteostoksen hinnan, kympin suoraan liikuntaseuran tilille. Ainakin jos tämä vaihtoehto olisi saatavilla. Helpommin sanottu kuin tehty. Ihmisiä on vaikeampi saada lahjoittamaan puhdasta rahaa seuralle vaikkapa jäsenmaksun yhteydessä tai muuten. Sama ongelma on koulujen luokkaretkiin tarvittavien tukien keräämisessä. 





Tarvitaanko yhteisiä sääntöjä?

Ihmiset eivät tykkää säännöistä? Tehdäänkö rajoittavia sääntöjä enemmistön käyttäytymisen vai pienen vähemmistön ehdoilla. Jos henkilö häiritsee ravintolassa muita asiakkaita, hänet tulee poistaa, asiallisesti toki. Jos pariskunta riitelee kaupassa, antaa heidän riidellä. Jos naapurista kuuluu jatkuvasti äänekästä musiikkia, siihen on puututtavaq isännöitsijän toimesta, ei omasta.

Jotkut rikkovat yhteisiä sääntöjä, ne eivät muka koske heitä. Skuuteilla ajellaan missä vain ja miten sattuu, liikennesäännöistä tai turvallisuudesta piittaamatta. Iso koira voi kulkea vapaana ilman hihnaa yleisellä lenkkipolulla, jossa lapsiperheetkin kävelevät. Tuntemattomille tai puolistutuille viestitetään loukkaavasti somessa. Uimarannoilla otetaan aurinkoa yläosattomissa.

Huonojakin sääntöjä on. Pysäköintikielto paikallisten ottelupelien aikaan läheisillä virastojen ja koulujen kentillä ja pysäköintialueilla (viranomaispäätös). Teksti jatkuu...


JK. Lakikirjan Järjestyslaissa ei ole kielletty alastomana oloa yleisellä paikalla. Auringon otto yläosattomissa ei myöskään täytä sukupuolisiveellisyyden julkista loukkamista sellaisenaan. Eläköön tasa-arvo, miehet ovat voineet olla yläosattomissa aina.



Lidl väittää olevansa halvin. Onko todella näin?

Kauppaketju Lidl väittää mainonnassaan olevansa 21 prosenttia edullisempi kuin kallein kauppa K-market. Hintavertailu on tehty Lidlin omasta toimeksiannosta. Voidaanko näin kertoa MTV-mainoksessa?

Pieni ostoskorivertailu ei kerro koko totuutta

Väite siitä, että Lidl-ketjulla on aina parikymmentä prosenttia edullisempi perushintataso vaatii enemmän todistelua, jos se on totta. Yksittäisten tuotteiden hintakorissa voi olla toki tiettynä päivänä isojakin eroja kauppojen välillä. Toisena päivänä taas toisin päin. 

Isot jyllää ruokakaupassakin

Päivittäiskaupan hintakilpailu on raakaa, toisenlaisista puheista huolimatta. Ketjut vertailevat säännöllisesti koko valikoimansa hintatasoa, ja korjaavat myyntihintoja - yleensä alaspäin. Suuremmat liikkeet ovat todellisuudessa edullisempia ison ostovolyymin myötä. Markkinaosuudessa Lidl on kolmas, kaukana kahden suuren S-ryhmän ja Keskon jälkeen.

JK. Hintataso on tärkein kilpailukeino ruokakaupassa. Siksi kaikki ketjut väittävät olevansa halvimpia. Totta tai ei.

[Tämä Tapikan Lidl-artikkeli nousi Google-haun kärkeen kolmanneksi heti iltapäivålehtien jälkeen. Hakusanat olivat kyllä provosoivia. Hyvä tulos ottaen huomioon, että Tapikka.fi -sivustoa ei oltu virallisesti edes julkaistu (käytössä testiversio 2024).]




Miksi Gigantti koukuttaa asiakkaita myymäläänsä?

Myymälässä saa isommat alennukset ja suuremman tuotevalikoiman kuin verkkokaupassa, kerrotaan Ylen uutissivuilla. Asiakkaan kannattaa siis mennä Gigantin tai Powerin myymälään sen sijaan, että ostaisi tuotteen helpommin verkkokaupasta. On se vain tyhmää toimia näin.

Juoksutetaanko asiakkaita turhaan

Verkkokaupoissa ostohaluiset asiakkaat tekevät myyjän työn itsepalveluna. Parhaiten toimivissa verkkokaupoissa tämä onnistuu mallikkaasti ja nopeasti valitsemalla itselleen sopivin tuotepaketti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun säästyy aikaa ja vaivaa eikä tarvitse juosta ketjumyymälästä toiseen. Palveluvuoron odottaminen ja tuotteen teknisten ominaisuuksien kertaaminen on monelle kiukustuttavaa puuhaa.

Ketjuliikkeet syövät omia katteitaan

Kauppaketjuille verkossa myymisen luulisi olevan tehokkain ja kannattavin toimintatapa. Myymälässä helponkin tuotteen kuten liittymän myyminen vie kosolti myyjän työaikaa. Samalla vaativampaa palvelua kaipaavien tuotteiden kuten tabletin tai älypuhelimen ostajat saavat odottaa myyjien vapautumista. Paljonkohan hyväkatteista myyntiä menetetään. 

JK. Kilpailu on kovaa, mutta joskus se johtaa huonoihin toimintamalleihin. Myös asiakkaiden kannalta.